Allianssimallista apu rakennushankkeiden kustannustenhallintaan

Uutisissa on kerrottu Olympiastadionin ja Kruunuvuorten siltojen kustannusten merkittävästä kasvusta. Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen pitää kehitystä huolestuttavana ja kehottaa pysähtymään ja arvioimaan julkisten infra- ja talonrakennushankkeiden kustannustenhallintaa laajemminkin. 

”Nyt on tuhannes hetki miettiä, mitä isoissa rakennushankkeissa voisi tehdä toisin. Yksi hyväksi havaittu keino mm. Tampereella ja Lahdessa on ollut allianssimalli”, Ikonen sanoo. 

Suomen pisin maantietunneli otettiin käyttöön Tampereella marraskuussa 2016. Noin 200 miljoonan euron hanke valmistui puoli vuotta etuajassa. Tunneli toteutettiin allianssimallilla, josta saatiin niin hyviä kokemuksia, että Tampereella sitä sovelletaan jo kahteen muuhunkin isoon hankkeeseen. 

”Yli kahden kilometrin mittaisen tunnelin louhiminen Tammerkosken alle oli valtava urakka, jossa oli myös isoja riskejä. Tunnelin kustannusarvio oli 185 miljoonaa euroa, ja monet ennustivat sen ylittyvän reippaasti. Ylityksiä tulikin noin 15 miljoonaa, mutta ne johtuivat suunnitelmien laajennuksista ja pilaantuneiden maiden määrästä. Varsinainen hanke pysyi hyvin budjetissa. Se oli paljolti allianssimallin ansiota”, Ikonen arvioi. 

Allianssi eroaa perinteisestä urakkamallista siten, että tilaaja ja palvelun tuottajat muodostavat yhteisen allianssin, joka valmistelee hankesuunnitelman ja sitovan budjetin. Normaalisti kaupunki tai muu tilaaja tekee suunnitelmat ja laatii budjetin ja sitten toteuttaja kilpailutetaan. Kun hanke suunnitellaan ja budjetoidaan yhdessä, tulee kustannusarviosta hyvin realistinen. 

Myös malliin liittyvät bonukset ja sanktiot kannustavat pysymään budjetissa. Hyvä tulos jaetaan puoliksi tilaajan ja tuottajien kesken, ja myös mahdollinen ylitys katetaan puoliksi aina yritysten koko liikevoittoon asti. 

Myös allianssin työskentelytapa eroaa perinteisestä toteutusmallista. Allianssi toimii tiiviisti yhdessä suunnittelusta toteutukseen. Myös päätökset tehdään yksimielisesti, niin kauan keskustellen, että ratkaisu tyydyttää kaikkia osapuolia. Kun eri osapuolet istuvat hankkeen johtoryhmässä ja työtä tehdään tiiminä ”big roomissa”, monilta ristiriidoilta ja yllätyksiltä vältytään. 
Myös mm. Lahden eteläinen kehätie toteutettiin allianssimallilla. Sekin valmistui etuajassa ja pysyi budjetissa. 

”Tampereella oltiin niin tyytyväisiä tunneliallianssiin, että se valittiin myös raitiotiehankkeen toteutusmalliksi. Se otettiin myös Tesoman hyvinvointikeskuksen toteutustavaksi. Se on itsessään innovatiivinen hankinta, ja siihen voidaan liittää monia innovatiivisia elementtejä”, Ikonen kertoo. 

Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssikumppanien kilpailutusta edelsi esikaupallinen markkinavuoropuhelu ja myös asukkaiden kuuleminen. Näin kerättiin ajatuksia kilpailutuksen kriteerejä varten, kuten millaisiin tarpeisiin hyvinvointikeskuksen toiminnan tulisi vastata. 

”Allianssin ei tarvitse siis rajoittua isoihin infrahankkeisiin, vaan sitä voi soveltaa myös palveluhankintoihin. Suosittelen”, Ikonen päättää. 

Tiedote 20.1.2021