Anna Kaisa Ikonen: Hallitus suhtautuu kovin kevyesti talouteen

Nuoret sukupolvet ympäri maailmaa ovat vaatineet päättäjiä tekoihin, jotka takaavat kestävästi rakennetun tulevaisuuden. Nyt kun uudet päättäjät niin Suomessa kuin EU:ssa laativat askelmerkkejä tuleviin vuosiin, tulee meidän varmistaa, että kestävyyttä edistetään sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuun kautta, rohkein päätöksin.

EU-puheenjohtajuuskaudellaan Suomi voi ottaa merkittävän roolin suunnannäyttäjänä ja vaikuttaa koko EU:n kehityksen suuntaan. Kestävyys näkyy vahvasti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa. Ilmastotavoitteita on vietävä eteenpäin laajassa kansainvälisessä rintamassa. Maahanmuuton, brexitin ja muiden haasteiden myötä keskiössä ovat myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

Kestävyys on läpileikkaava teema myös uudessa hallitusohjelmassa. Se edistää monin tavoin hyvinvointia ja lupaa panostaa koulutukseen, ympäristöön sekä tasa-arvoon, mutta suhtautuu kovin kevyesti talouteen. Ohjelma sisältää suorastaan hengästyttävän määrän lupauksia, mutta niiden määrä on valtava suhteessa rahoituspohjaan. Kestävyyden nimissä toimia tulisi priorisoida ja kohdentaa vaikuttavammin.

Vastuullista taloudenhoitoa on ajatella tämän päivän tarpeiden lisäksi lapsiamme ja lapsenlapsiamme. Kun kaikkea kivaa luvataan kaikille ja rahat ripotellaan yli 100 kohteeseen, herää huoli, unohdetaanko tulevaisuuden tarpeet ja edellytykset?

Hallitus on asettanut tavoitteekseen saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen ja vähintään siihen on päästävä. Hallitusohjelma vaatii kuitenkin konkreettisia toimia, joilla edistää yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä. Tarvitsemme tehokkaita ja aidosti rohkeita toimia, joilla voidaan lunastaa lukuisat lupaukset hyvinvoinnin edistämisestä. Pitkän ajan tavoitteet eivät tule toteutumaan, mikäli vastuullista taloudenpitoa ei tunnisteta osaksi kestävää tulevaisuutta.

Koulutuspanostuksista olen iloinen. Olisin kuitenkin toivonut näkeväni yliopistojen pääomituksen osana hallituksen ohjelmaa, sillä vain vahvalla osaamisella ja korkeatasoisella tutkimustiedolla Suomi voi menestyä.

Tärkeää olisi investoida vahvasti nuorten varhaisiin vaiheisiin, sillä tippuminen koulupolulta ei tapahdu hetkessä. Rahaa tulisi kohdentaa tukea tarvitsevien henkilöiden opetukseen ja mahdollisuuteen kohdata ohjaava aikuinen tasaisin väliajoin, jotta heikkoa koulumenestystä, oppimisvaikeuksia, syrjäytymistä ja työttömyyttä voidaan tehokkaasti ehkäistä. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei mekaanisena keinona ole vaikuttavin. Pidennys ei saa johtaa myöskään heikompiin oppimateriaaleihin.

Tässä kohtaa olisi tarvittu tarkempaa vaikuttavuusarviointia. Se olisi tiedolla johtamista parhaimmillaan.

Hallitusohjelman toimeenpanoon kohdistuu suuria odotuksia. Työllisyys ei kasva tai talous kohene pelkillä selvityksillä, vaan ne on myös laitettava toimeen. Aikailla ei voi, sillä kestävä tulevaisuus ei odota loputtomiin. Se tulee tehdä nyt.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

https://www.aamulehti.fi/a/a57561d4-7bcf-4fbc-9fe1-d516e3125d9e?c=1522737894164&fbclid=IwAR3M1LXbYb_NcuzddQTxWw9mJYakuPg5by9uxJa5HB-DQuYGwOk-bYHI7RI