Kasvu ja kaupunginosien henki

Kolumni Tamperelaisessa 21.1.2018

Kaupunkimme on noin 10 vuoden ajan ollut muuttohalukkuustutkimusten mukaan halutuin asuinpaikka Suomessa. Se näkyy myös muuttovirroissa. Kaupunki on viime vuosina kasvanut hurjaa vauhtia. 

Pormestarikauteni aikana Tampere kasvoi yli 10 000 asukkaalla ja nyt uudessa kaupunkistrategiassa kasvun ennakoidaan olevan vielä hurjempaa: sen mukaan kaupunki kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 300 000 asukkaan kaupungiksi, mikä merkitsisi yli 5000 uutta asukasta vuodessa. 

Siksi kaupunki päivittää parhaillaan asunto- ja maapolitiikkaansa seuraaville vuosille. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina linjaukset, joiden pohjalta lautakunta jatkaa työtä. Nostokurkia tullaan näkemään kaupunkikuvassa paljon.

Asumisen tarpeet ovat moninaisia. Kiinnostus keskustamaiseen asumiseen palvelujen ja hyvien yhteyksien äärellä on kasvussa, mutta samanaikaisesti monella suomalaisella on edelleen haaveena omakotitalo. 

Siksi Tampereellakin on suunnitelmissa tiivistää kaupunkia hyvien liikenneyhteyksien ympärille unohtamatta kuitenkaan, että myös pientaloja tarvitaan. Opiskelijakaupungissa on lisäksi kasvava tarve kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle.

Kaupunkikehityksessä painotetaan monimuotoisuutta. Kaupunginosien eriytymistä halutaan välttää ja siksi alueille tuodaan sekoittuneesti niin omistusasumista kuin sosiaalista asuntotuotantoakin. Kerrostalo- ja pientalorakentaminen lähentyvät toisiaan ja eri alueille haetaan kiinnostavia yhdistelmiä. 

On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei monimuotoistamisen myötä kadoteta kaupunginosien omaa henkeä. Täydennysrakentamista on tarpeen kannustaa, mutta se ei saa tarkoittaa vain tasaista bulkkia kaikkialle. 

Olemassa olevan pientaloalueen viihtyisyyden voi pilata sijoittamalla keskelle korkean kerrostalon, kun samat tavoitteet voitaisiin saavuttaa sovittamalla rakentaminen alueen ilmeeseen esimerkiksi matalana tiiviinä rakentamisesta. Kokonaan uusilla alueilla taas on helpompi kokeilla rohkeampia ratkaisuja.

Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa useita erilaisia omaleimaisia kaupunginosia. On perinteistä Pispalan idylliä, yhteisöllisesti uusiutunut Tesoma, maaseutumainen Teisko, puurakentamisen lippulaiva Isokuusi Vuoreksessa, keskustan järvenrantakohde Ranta-Tampella, tulevaisuuden älykäs kaupunginosa Hiedanranta ja kymmeniä muita omanlaisiaan alueita.

Tutkijat puhuvat tänä päivänä merkityksellisistä kaupungeista. Kehittäkäämme mekin sellaista kaupunkia, joka koetaan merkitykselliseksi. Kovien määrällisten tavoitteiden rinnalla se tarkoittaa huomion kiinnittämistä laadullisiin asioihin. 

Emme halua vain mekaanista kasvua vaan kasvuun vastaaminen tulee nähdä mahdollisuutena lisätä alueiden viihtyvyyttä ja kiinnostavuutta. Mitä se voisi tarkoittaa omassa kaupunginosassasi?