Ikonen Aamulehdessä: Hallitus haluaa, että hyvinvointialueet onnistuvat tärkeimmässä tehtävässään

Kansanedustaja Ilmari Nurminen kirjoittaa, että ”hallitus haluaa tarkoituksellisesti heikentää julkista terveydenhuoltoa” (AL 9.2.). Väite on posketon.

Hallitus haluaa, että hyvinvointialueet onnistuvat tärkeimmässä tehtävässään, ihmisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisessä.

Hyvinvointialueiden rahoitus on kuluvana vuonna 26,2 miljardia, eli lähes kolmasosa valtion budjetista. Käytämme siis hyvin merkittävän osan yhteisistä varoistamme ihmisten hyvinvointipalveluihin nimenomaan julkista järjestäjää eli hyvinvointialueita rahoittamalla.

Hyvinvointialueiden rahoitus myös kasvoi 2,2 miljardia vuoteen 2024 verrattuna. Hallitus on tehnyt päämäärätietoisesti työtä, että alueiden tarvitsema kasvava rahoitus pystytään turvaamaan – nyt ja tulevina vuosina.

Hallituksen selkeä viesti on ollut, että peruspalvelut turvataan. Alueiden rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan ne vastaavat rahoituksen kohdentamisesta siten, että ihmisten perusoikeudet ja oikeudet lakisääteisiin palveluihin toteutuvat.

Edustaja Nurmisen nostaa Kela-korvauksen tikunnokkaan. Kela-korvaus on vain yksi keino hoitoon pääsyn parantamiseksi. Samaan aikaan palveluita ja palvelujärjestelmää uudistetaan myös monilla muilla tavoilla.

Esimerkiksi lasten ja nuorten terapiatakuu tulee viimein voimaan tänä keväänä. Tähän hallitus on varannut 35 miljoonaa euroa.

Hoidon jatkuvuuden parantamiseksi edistetään omalääkärimallien käyttöönottoa. Se tarkoittaa, että yhä useampi ihminen kohtaisi vastaanotolla tutun lääkärin tai hoitajan. Lisäksi hyvinvointialueilla on käynnissä paljon kehittämistyötä palveluiden uudistamiseksi ja arkisen asioinnin helpottamiseksi, esimerkiksi digiklinikoiden avulla. Vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen on viimein palveluiden vuoro.

Kela-korvausten kehittäminen ei ole pois hyvinvointialueilta. Tarkoituksena on pikemminkin helpottaa alueiden kuormitusta, kun osa käynneistä siirtyisi yksityiseen terveydenhuoltoon. Tämän myötä hoitoon pääsyn jonotusajat voivat lyhentyä myös hyvinvointialueiden järjestämässä perusterveydenhuollossa.

Hallitus on varannut Kela-korvauksia kehittävien hankkeiden rahoitukseen 335 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027. Hyvinvointialueiden rahoitus vastaavana aikana on yli 100 miljardia, eli 100 000 miljoonaa euroa. Kela-korvauksen kehittämiseen käytetty raha on siis 0,34 prosenttia alueiden rahoituksesta.

Kela-korvauksia saavat aivan tavalliset ihmiset. Hallituksen uudessa valinnanvapauskokeilussa halutaan parantaa 65 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyä. Kokeilussa on käytössä hintakatot, jotta hyöty kohdistuu ihmisille – ei firmoille.

Suomi on päästetty velkaantumaan pahasti. Hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden vakauttaminen on julkisen talouden näkökulmasta mitä tärkein kysymys. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuuluvat myös tuleville sukupolville. Siksi vaihtoehto ei voi enää olla siirtää päätöksiä eteenpäin ja ottaa lisää velkaa kustannusten kattamiseen.

Palveluiden kokoaminen vahvemmille harteille antaa mahdollisuudet uudistaa palveluita. Tätähän sote-uudistuksella tavoiteltiin. Siksi nyt on haettava rohkeasti parhaita tekemisen tapoja ja tehtävä päätöksiä, joilla yhteiset rahat käytetään mahdollisimman fiksusti hyödyksi.

Olennaista on, että jokainen alue tekee kaiken mahdollisen palveluiden uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi kuitenkin niin, että peruspalvelut turvataan. Uudistamistyön aika on juuri nyt.

Anna-Kaisa Ikonen

kunta- ja alueministeri (kok.)