Kokoomus uudistaisi sote-palvelut ilman maakuntia - ”valinnanvapauden lisäämisellä ihmiset jonoista hoitoon”

Kokoomus esitteli perjantaina keskustelualoitteensa sote-palveluiden uudistamiseksi. Kokoomus vastustaa nykyisen hallituksen maakuntapohjaista sote-mallia.

Kokoomus valmisteli viime vaalikaudella sote-uudistusta yhdessä keskusta -johtoisen hallituksen kanssa. Nyt kokoomus vastustaa maakuntapohjaista sote-mallia, jota keskusta on edelleen ajamassa läpi, tällä kertaa SDP-vetoisessa hallituksessa.

– Hallitusohjelma velvoitti silloin siihen, että sitä rakennetaan maakuntapohjalle. Minusta viime kauden neljän vuoden työn pitäisi viimeistään osoittaa jokaiselle, että maakuntapohja ei ole toimiva ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Ne viimeiset perustuslailliset ongelmat liittyvät nimenomaan siihen maakuntaan. Samoja virheitä ei kannata toistaa, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Iltalehden haastattelussa marraskuussa.

Kokoomus kehittäisikin nyt sotea kuntien yhteistyön pohjalta.

– Uudistamista tarvitaan vahvempien järjestäjien varmistamiseksi, mutta kehittämistä tulee maakuntahallinnon sijaan jatkaa nykylainsäädännön pohjalta. Jo olemassa olevat ratkaisut näyttävät, että vahvat, kuntapohjaiset ja kansalaisten luottamusta nauttivat, riittävän leveäharteiset järjestäjät palveluiden turvaamiseksi voidaan varmistaa ilman raskasta, valtiolle keskittävää hallintouudistusta.

– Samaan aikaan, kun valtion tasolla on rämmitty sote-uudistuksen kanssa, paikallisesti on toteutettu merkittäviä paikallisen tason sote-uudistuksia. Kuntien yhteistyöllä ja paikallisilla uudistuksilla on saavutettu eri puolilla Suomea vahvempia palveluiden järjestäjiä sekä keskitytty hallinnon sijaan palvelujen saatavuuden parantamiseen ja kustannustehokkuuteen, kokoomuksen keskustelualoitteessa todetaan.

Kokoomuksen mukaan on syytä varmistaa, että jatkossakin julkinen sektori kantaa vastuun palveluiden järjestämisestä. ”Verovaroin tuotetut palvelut ovat jatkossakin julkisia, vaikka tuottaja olisi yksityinen”, aloitteessa todetaan.

– Tavoitellaan ensisijaisesti järjestämisvastuun kokoamista sote-palvelujen kokonaisuudesta eli sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta samalle taholle riittävän suurissa aluekokonaisuuksissa. Annetaan kunnille kuitenkin mahdollisuus etsiä alueellisesti parhaat tavat toiminnallisen integraation, hoidon porrastuksen sekä työnjaon toteuttamiseen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.

– Tuetaan ja kannustetaan kuntia kehitykseen, jossa kunnat hakeutuvat vapaaehtoisuuteen perustuen tekemään yhteistyötä ja hakevat riittävän väestöpohjan palveluiden järjestämiseksi. Ohjataan taloudellisilla kannustimilla ja lainsäädännön velvoitteilla, millaiset kriteerit (esimerkiksi yksiköiden koko tai väestöpohja) on täytyttävä tiettyjen palvelujen järjestämiseksi, kokoomus listaa.

Aukioloaikojen lisääminen

Nopeampi hoitoonpääsy on niin hallituksen kuin kokoomuksenkin sote-mallien tavoite. Kokoomus tavoittelisi tätä muun muassa palvelusetelijärjestelmää rukkaamalla.

– Kehitetään palvelusetelijärjestelmää ja tehdään palvelusetelien myöntämisestä kansallisesti ja lakisääteisesti velvoittavaa sekä hoito- että hoivapalveluissa. Jos kansalainen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun, keskustelualoitteessa todetaan.

Lisäksi kokoomuus muun muassa:

–kehittäisi sairausvakuutuslain hoitokorvausjärjestelmää, jotta perustason sote-palvelut eivät entisestään ruuhkaudu.

–laajentaisi aukioloaikoja sekä vaatisi julkiselta sektorilta digitaalisten palvelujen parempaa hyödyntämistä sekä etävastaanottoja ihmisten arjen helpottamiseksi ja palveluiden saavutettavuuden lisäämiseksi.

Valinnanvapautta lisää

Asiakkaan valinnanvapaus kaatui viime hallituskaudella, kun keskustan ja kokoomuksen johdolla kasattu sote-malli ajoi karille. Kokoomus kuitenkin edelleen veisi valinnanvapautta eteenpäin.– Valinnanvapauden lisääminen on väline saada ihmiset jonoista hoitoon. Oikeus vaikuttaa omiin palveluihin ja valita palveluntuottajien väliltä on sote-palveluiden uudistamisen merkittävin muutosvoima. Ihmisten valintojen myötä palveluntuottajat kilpailevat asiakkaista palveluiden paremmalla laadulla. Oikein hallittuna ja valvottuna kilpailu johtaa parempiin palveluihin kaikille palveluita tarvitseville. Valinnanvapaus ja toimijoiden välinen positiivinen kilpailu ovat välineitä mm. jonojen lyhentämiseen ja lähipalveluiden parempaan tarjoamiseen, kokoomuksen aloitteessa todetaan.

Käytännössä kokoomus lisäisi valinnanvapautta muun muassa näin:

– Laajennetaan palvelusetelin käyttöä ja velvoitetaan siihen osana hoitotakuun varmistamista. Luodaan elämän mittaisia palveluita tarvitseville ihmisille yhdessä ammattihenkilön kanssa henkilökohtainen budjetti. Kehitetään Kela-korvausta ja nostetaan sen tasoa, jotta yhä useampi voi valita itselleen parhaiten sopivan palvelun, aloitteessa listataan.

Sote-alan houkuttelevuus

Kokoomuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta on vahvistettava, ”jotta meillä on jatkossakin hyvää hoito- ja hoiva-alan osaamista sekä riittävästi ammattilaisia palveluita turvaamaan”.

– Sote-palveluissa on jo nyt pula ammattilaisista, kuten hoitajista, sosiaalityöntekijöistä, terapeuteista ja terveyskeskuslääkäreistä. Se näkyy palveluiden saatavuudessa ja aiheuttaa asiakkaiden ohjautumista erityispalveluihin. Henkilöstön vähyys on raskasta myös työntekijöille.

– Tehyn 2020 teettämän selvityksen mukaan vain 23 % hoitajista uskoi jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Henkilökunnan liian vähäinen määrä oli toiseksi yleisin vastaus, kun kysyttiin syitä sille, miksi vastaaja ei usko jaksavansa sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun saakka. Selvityksen mukaan alan vaihtoa suunnitteli aktiivisesti miltei puolet ja yhteensä 88 % oli harkinnut sitä, aloitteessa todetaan.

Ratkaisuna tähän kokoomus esittää nipun erilaisia toimia, muun muassa näitä:

– Vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta koulutusta ja urapolkuja kehittämällä. Erityisesti vanhustenhuollon houkuttelevuuteen alana tulee kiinnittää huomiota.

– Huolehditaan sote-ammattilaisten määrän lisäksi osaamisesta. Huolehditaan, että toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille osoitetaan tarvittavat määrärahat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja siksi, että opetuksen ja tutkimuksen laatu pystytään turvamaan.

Rahoitus vanhalta pohjalta

Entäpä sitten sote-palveluiden rahoitus. Tätä kokoomus ei lähtisi hallituksen tavoin muuttamaan vaan etenisi vanhalta kuntaveropohjalta täydennettynä valtionosuusjärjestelmän kehittämisellä.

– Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat parhaita tapoja pitää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kurissa. Siksi painopistettä on pystyttävä siirtämään erikoissairaanhoidosta ja raskaista sosiaalipalveluista kohti peruspalveluita ja ennaltaehkäisevää työtä. Rahoitus on tehokkain keino ohjata muutosta. Siksi rahoituksen tulisi nykyistä vahvemmin ohjautua tukemaan sitä, mitä tavoittelemme - ihmisten hyvinvointia.

– Kokoomuksen esittämä sote-ratkaisu ei toisi välittömiä muutoksia valtionosuusjärjestelmään, sillä sote-palvelujen järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu olisi jatkossakin nykyisen kuntaverojärjestelmän kautta täydentävällä valtionrahoituksella. On kuitenkin selvää, että valtionosuusjärjestelmää on uudistettava jollain aikavälillä. Järjestelmän tulisi huomioida nykyistä paremmin alueiden erot. Kasvukaupunkien haasteet ovat erilaisia kuin harvaanasutun maaseudun.

Kokoomuksen keskustelualoitteessa esitetäänkin, että:

– Hoidetaan sote-palvelujen järjestäjien rahoitus kuntien verorahoitusosuuden ja valtionosuuksien kautta. Osoitetaan rahoitus järjestäjälle tarvepohjaisen kapitaatio-mallin mukaisesti. Lähitulevaisuudessa tarvitaan myös valtionosuusuudistus rahoituksen ongelmakohtien korjaamiseksi.

– Kannustetaan ja palkitaan kuntia sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallilla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kehitetään rahoitusjärjestelmää tukemaan palveluiden vaikuttavuutta. Tuetaan kuntien mahdollisuuksia siirtää palveluiden painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Iltalehti 27.11.2020: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cadf4122-3e73-4abc-8159-81bc488df4fc