Kotikaupunkini - Suomen paras paikka kasvaa?

Järjestimme eilen Tampereella kaupungin ja yliopiston yhteistyössä innostavan webinaarin, jossa kuultiin monipuolisia alustuksia lapsista, nuorista ja lapsiperheistä sekä heidän hyvinvoinnistaan. Yhteisenä tavoitteenamme oli löytää niitä asioita, joihin tarttumalla voimme olla Suomen paras paikka kasvaa. Tavoite ei ole pieni, mutta se on sitäkin tärkeämpi.

Ensimmäinen viesti on se, että kaikki lähtee lapsen ja nuoren kohtaamisesta ja hänen oikea-aikaisesta tukemisestaan arjessa.  Professori Liisa Häikiö kiinnitti huomiomme siihen, että keskiarvojen sijaan meidän tulisi ymmärtää laajemmin ja moninaisemmin se 10 prosentin osuus lapsista ja nuorista, jotka kohtaavat elämänsä jossain vaiheessa erilaisia haasteita. Keskiarvoajattelun taa jää helposti myös jokaisessa lapsessa ja nuoressa olevat vahvuudet ja lahjakkuudet, joita tulee kyetä nostamaan esiin entistä paremmin. Keskitytään näkemään lapset ja nuoret yksilöinä.

Toinen tapa lähestyä asiaa on polun tai siirtymän metafora, koska erilaiset käännekohdat ovat monesti ratkaisevia elämänkululle. Elämänkaari varhaislapsuudesta nuoruuteen pitää sisällään monenlaisia siirtymiä, joissa lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä tukea turvallisilta aikuisilta, jotka voivat olla vanhempia, opettajia, aikuisia harrastusten parissa tai muita tärkeitä aikuisia. Meidän olisikin tärkeää pohtia miten koko kaupunkiyhteisö voi olla tukemassa lapsia ja nuoria heidän arjen poluillaan sekä siirtymissä kasvun vaiheesta toiseen. 

Kolmanneksi korostuu tiedon merkitys. Tarvitsemme sekä akateemisen yhteisön tieteellistä viitekehystä ja tietoa että käytäntölähtöistä kokemustietoa ”ruokkimaan” toisiaan, jotta voimme muodostaa yhteistä tilannekuvaa ja löytää sen pohjalta vaikuttavia toimia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventamiseksi, mutta ratkomaan myös laajemminkin yhteiskunnan eri ilmiöitä ja haasteita. Esimerkiksi Tampere Juniorissa on tehty erittäin vaikuttavaa työtä lapsiperheiden tilannekuvan muodostamiseksi.

Neljäs olennainen tekijä on yhteistyö. Työelämäprofessori Mika Niemelä nosti esiin yhteisövaikuttamiseen perustuvaa lapsi- ja perhepalvelujen uudistamista, joka korostaa eri toimijoiden yhteistoimintaa kompleksisiin haasteisiin vastaamiseksi. Kaupunkiyhteisössä on laaja joukko toimijoita, joilla kaikilla on tavoitteena tehdä toimia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhdessä voimme olla enemmän kuin yksin ja samaan suuntaan toimimalla voimme saada aikaiseksi vaikuttavia toimia. Eilen käynnistynyttä yhteistä keskustelua tämän tärkeän teeman ympärillä onkin tärkeää jatkaa ja pohtia millaisilla toimintakäytännöillä voisimme entisestään syventää alueellista yhteistyötä.

Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää ja tämä viikko on lapsen oikeuksien teemaviikko. Sen tavoitteena on lisätä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Kaikkien aikuisten tehtävänä on huolehtia, että lapsen oikeuksien sopimuksen kohdat toteutuvat. Tänä vuonna viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi tapa huolehtia sen toteutumisesta kuin tehdä myös kaupunkina kaikkemme, että voimme olla Suomen paras paikka kasvaa. Hyvää lapsen oikeuksien päivää!