Mikä ihmeen pormestari ja miksi?

Verkkouutisissa julkaistiin taannoin kirjoitus, jossa kysyttiin, onko pormestarimalli virhe. Ei ole. Se on useimmiten harkittu päätös, jolla tavoitellaan vahvempaa poliittista johtamista ja kasvoja päätöksenteolle. Se ei kuitenkaan sovi kaikkialle. Helsinki, Tampere, Pirkkala, Tuusula, Puolanka, Kärkölä ja pian myös Turku ovat tämän askeleen ottaneet. Vielä useampi on sitä arvioinut, mutta perääntynyt, viimeisimpänä Lahti.

Pormestarimalliin siirtyminen merkitsee monesti päätöstä vallan keskittämisestä ja hyvin vahvan johtaja-aseman luomisesta. Päätöksenteko saa kasvot. Se näkyy juuri nyt pormestaripaikkakunnilla keskusteluna pormestariehdokkaista ja tasapainoiluna siinä, missä määrin kuntavaaleista saa tai ei saa muodostua pormestarivaali.

Malli siirtää pormestarille valtaa niin valtuustolta kuin virkamiehiltäkin. Lisäksi pormestari saa asemansa kautta merkittävää verkostovaltaa. Vaikka kuntalaki määrittelee pormestarin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, todellisuudessa tehtävä on laajempi: varsinkin ison kaupungin pormestarin on kyettävä toimimaan niin kaupunginjohtajana, politiikan johtajana kuin verkostojenkin johtajana.

Toimiessani itse Tampereen pormestarina pidin selvänä, että en johtanut vain kaupunginhallitusta tai 15 000 hengen kaupunkiorganisaatiota vaan 240 000 asukkaan yhteisöä. Pormestarilta vaaditaankin kokemukseni mukaan yhteisöllisyyttä, eräänlaista kyläpäällikkyyttä. Hänen on kyettävä olemaan verkostojohtaja myös siinä mielessä, että kaupungin menestys ei ole vain kaupunkiorganisaation käsissä, vaan sitä rakennetaan päivittäin lukuisien kumppanien kanssa. Parhaimmillaan pormestari voi ottaa toimijoita yhteen kokoavan roolin ja toimia vaikuttajana.

Kaupunkiorganisaation johtajana pormestari useimmiten johtaa kaupungin johtoryhmää ja asioiden valmistelua. Hallinnollista työtä moni pormestari jakaa kuitenkin kansliapäällikön tai konserninjohtajan kanssa. Tällainen työpari on nähdäkseni välttämätön paitsi jatkuvuuden turvaamiseksi myös työnjaollisesti. Silti, kun haastattelin kaikki Suomen pormestarit erästä tutkimusta varten, he kuvasivat operatiivisen johtamisen vievän leijonan osan ajastaan.

Politiikan johtajana pormestarin asema on kenties haastavin. Nykyisellä valintatavalla hänen on jatkuvasti nautittava valtuuston enemmistön luottamusta. Se pitää nöyränä. Silti juuri poliittisen johtamisen puolella johtamiskäytännöt näyttävät eroavan suurestikin pormestarikuntien välillä. Useimmiten pormestarimalliin siirtyminen on johtanut hallitus-oppositio-asetelman syntymiseen kuntatasolla. Se on myös muuttanut kaupunkien johtamista projektimaisemmaksi. Pormestarikaudella on selkeä alku ja loppu ja poliittiset tavoitteet, joita sinä aikana viedään maaliin.

Esimerkiksi Tampereella käytäntönä on, että pormestarikoalitio muodostetaan maan hallituksen tapaan: vaaleissa eniten ääniä saaneen ryhmän pormestariehdokas käy neuvottelut muiden ryhmien kanssa, sopii pormestariohjelmasta tavoitteineen ja muodostaa koalition. Olen kokenut tämän hyvänä mallina, koska pormestariohjelma on hyvä tavoitteellinen johtamisen väline ja samalla tärkeä yhteistyön liima.

Toisaalta on ollut kiinnostavaa seurata, miten eri tavoin poliittinen johtaminen on Helsingissä järjestetty: ilman koalitiota ja yhteistä ohjelmaa jokaisesta asiasta neuvotellaan erikseen. Kullakin paikkakunnalla on oma poliittinen kulttuurinsa ja se vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen. Niin kuuluu ollakin.

Suuria eroja malleihin tuo myös se, miten muu poliittinen johto on organisoitu. Johtamisjärjestelmä on hyvin erilainen riippuen siitä, ovatko apulaispormestarit esimerkiksi valtuustoryhmiensä puheenjohtajia, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia vai puhtaasti ”sektoriministereitä” omalla vastuualueellaan tai onko heitä lainkaan. Samoin pormestarin persoonalla ja tavalla, jolla hän johtajuutensa ottaa, on suuri merkitys.

Lopulta onkin niin, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä pormestarimallia. Kuntalaki avaa kunnille mahdollisuuden vahvistaa politiikan roolia suuntaviivojen antamisessa valmistelulle ja kasvojen antamisessa päätöksenteolle, mutta se jättää kullekin kunnalle ja yksittäiselle pormestarille suuren vapauden määrittää johtamisjärjestelmä ja ottaa johtajuus omalla tavallaan paikallisista tarpeista käsin. Ja kunnallisen itsehallinnon nimissä: se on hyvä niin.

Verkkouutisten blogiteksti: https://www.verkkouutiset.fi/mika-ihmeen-pormestari-ja-miksi/#7a627900

Kuvaaja: Mikko Ovaska