Mitä jos uudistamme perheiden palvelut kokonaan – Kaikki palvelut saman katon alta

Jos koronakriisi on meille jotain opettanut, niin sen, että tulevaisuudessa lasten ja perheiden palvelut tulisi sitoa yhä tiukemmin kiinni toisiinsa, jotta apua voidaan tarjota ja ennaltaehkäisevää työtä tehdä jo pitkään ennen, kuin niille on jo huutava tarve. Tukipalveluidemme ongelma Suomessa on niiden pirstaloituneisuus usealle eri luukulle, mikä hankaloittaa merkittävästi perheiden tukemista erilaisissa elämäntilanteissa. Useat palvelumme nojaavat pitkälti siihen, että apua ja hoitoa saa vasta silloin, kun sitä itse kykenee pyytämään. Samalla se on juuri se syy, miksi järjestelmämme ei monilta osin toimi ja se tulee kalliiksi niin inhimillisesti, kuin taloudellisestikin. 

Mitä jos uudistaisimme palvelut kokonaan? Sen sijaan, että lähetämme lapsia, nuoria ja vanhempia luukulta toiselle, kaadamme valtavasti rahaa vain korjaaviin toimenpiteisiin ja etäännytämme palveluita perheiden todellisesta arjesta, palvelut olisivatkin saatavilla helposti ja matalalla kynnyksellä jokaiselle perheelle? 

Perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut yhteen ja verkostoivat ne toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi, jossa painopiste on lasten varhaisissa vuosissa ja perheitä ennaltaehkäisevästi tukevassa toiminnassa. Keskus sitoo yhteen niin varhaiskasvatusta, terveydenhuoltoa, neuvola- ja mielenterveyspalveluita sekä koulutoimen palveluita. Ihanteellisimmassa tilanteessa kunnat voisivat itse alueellisen asiantuntijuuden turvin keskittää perhekeskuksen yhteyteen niin harrastustoimintaa, kirjastoja, kuin muitakin palveluita ja asuinkunnan perheet otettaisiin aidosti mukaan toimintamallin kehittämiseen. Perheiden arjen parhaimpia asiantuntijoita ovat perheet itse.

Kevään poikkeusolot ovat jättäneet jälkensä lapsiin ja nuoriin. Kovimman hinnan koronarajoituksista maksavat ne perheet, joissa on ollut vaikeaa jo ennen viruksen leviämistä. Rajoitusten vuoksi monien perheiden arjesta pyyhkiytyi pois monta suojaa ja turvaa ylläpitävää rakennetta ja poikkeusolot kärjistivät päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia ja perheväkivaltaa vieden pohjan myös toimeentulolta. Monessa perheessä arki muuttui merkittävästi ja nyt syntyneillä ongelmilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen. 

Jos saamme perhekeskuksien toimintamallin leviämään yhä useampaan kuntaan, lähelle perheiden todellista arkea, voimme muuttaa yhteiskuntaamme merkittävällä tavalla. Kykenisimme puuttumaan niin vanhempien, kuin lasten ja nuorten huoliin jo varhaisessa vaiheessa, jolloin pulmat ovat helpommin ratkottavissa. Apu ja palvelut ovat helposti saatavissa ja ne toimivat matalan kynnyksen periaatteella, kun palveluun ohjaus toteutuu ammattilaisten toimesta vanhempien ajankäyttöä helpottaen ja tutuksi tulleiden toimijoiden toimesta. Saamme ammattilaisten arkeen yhä enemmän moniammatillista työotetta ja toiminnan kulttuuria, joka lisää yhteistyötä ja tiedonkulkua, kun palvelut on sijoitettu tiiviimmin toisiinsa. Kaiken keskiössä ovat perheet ja heidän hyvinvointinsa. 

Suomi on maailman perheystävällisimpiä maita, mutta olemme silti edelleen valitettavan kaukana siitä ihannekuvasta, jossa palvelut olisivat sujuvia, jokaisella olisi luottamusta tulevaisuuteen ja ilmapiirimme henkisi perhemyönteisyyttä. Tehdään siitä todellisuutta!