On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen : On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen on erityisen ylpeä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissaan esittämistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvista panostuksista. 

”Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tehdään päämäärätietoisia panostuksia, jotka kohdennetaan selkeille painopisteille. Hyvinvointi ei synny tyhjästä ja koko pohja tekemällemme budjetille syntyy työllisyyttä rohkeasti edistävistä toimista. Me olemme sitoutuneet vastuullisuuteen ja kestävään politiikkaan, joka ei syö lapsien ja nuorien tulevaisuudesta.” Ikonen toteaa ja jatkaa: ”Lapsen ja nuoren elämän laatua määrittävillä tekijöillä on vahva taipumus kumuloitua niin hyvässä kuin pahassa. Elämän varrella kohdatut ongelmat usein vahvistavat toisiaan ja rakentuvat lapselle ja nuorelle vaikeiksi hallita ilman apua. Tähän kokoomuksen vaihtoehtobudjetti vastaa. Tilanteessa, jossa on mahdollista tehdä lisäpanostuksia, tulee ne kohdistaa sivistykseen ja osaamiseen sekä lapsiin ja nuoriin.” 

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan kertaluontoisten lisäysten sijaan useita eri pysyviä lisäyksiä eritoten lapsiin ja nuoriin, panostaen erityisesti varhaisiin vuosiin. Kokoomus esittää, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan 25 miljoonaa, joka toteutetaan pysyvänä rahoitustason nostona ja että varhaiskasvatusmaksuja alennettaisiin 50miljoonalla nykyisestä. Kokoomus aloitti jo edellisellä hallituskaudella varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja tavoitteena on asteittaisesti rakentaa Suomeen kaksivuotinen esiopetus, jotta kaikki yli 5-vuotiaat pääsisivät osallistumaan varhaiskasvatukseen. 

”Tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa on juuri lasten varhaisissa vuosissa. Panostamalla varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskoulun ensiaskeliin, turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien kaikille lapsille. Tämä on mahdollisuuksien tasa-arvon rakentamista parhaimmillaan, sillä vaikutukset ovat merkittäviä pitkälle lasten tulevaisuuteen. On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia” sanoo Ikonen

Kokoomus esittää hallituksen kertaluonteisten lisäysten sijaan pysyvää 60 miljoonan lisäpanostusta myös perusopetuksen vahvistamiseen, sekä 80 miljoonan pysyvää lisäpanostusta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Nämä lisäykset kohdennetaan erityisesti koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. Lukiokoulutuksen oppimateriaalilisää tahdotaan jatkaa ja sen nähdään tehokkaasti parantavan erityisesti pienituloisten perheiden lukio- tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taloudellista asemaa. 

”Meidän vaihtoehtobudjetissamme painotetaan pysyvyyttä, hallituksen koulutuspanostuksissa ei. Tempoileva koulutuspolitiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leikkaamiseen ja koulutuksen laadun heikentymiseen. Me näemme, että pitkäaikaiset ja kestävät panostukset juuri lapsiin ja nuoriin ovat aitoja tulevaisuustekoja. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja se on 60 000 nuorta liikaa. Me emme tarvitse kauniita puheita, vaan konkreettisia toimia ja niitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti tarjoaa. ”Ikonen terävöittää. 

Terapiatakuun toteuttaminen on yksi kokoomuksen kärjistä ja vaihtoehtobudjetissa todetaankin, että ”lasten ja nuorten paikka on kiinni elämässä, ei hoitojonoissa odottamassa”. Nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisen pinnalla, mutta mielenterveysongelmat koskettavat ihmisiä iästä ja taustasta riippumatta. Kokoomus lisäisi vaihtoehtobudjetissaan 35 miljoonaa pysyvää rahoitusta terapiatakuun toteuttamiseksi kaiken ikäisille.

”Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja niiden aiheuttamat seuraukset ovat niin yhteiskunnalle, kuin erityisesti ihmiselle itselleen sekä hänen läheisilleen hyvin moninaisia. Me emme saa antaa ihmisten odottaa jopa kuukausia hoitojonoissa, vaan apua on saatava pian, sillä jo hakeutuminen mielenterveyspalveluiden piiriin voi vaatia valtavasti jaksamista. Tähän tarvitsemme muutoksen ja siksi me haluamme terapiatakuun toteutettavan mahdollisimman pian.” Ikonen päättää.

Tiedote 20.11.2019