Pohjoismaiden neuvostossa esillä kestävä kaupunkisuunnittelu ja rakentamisen päästöjen vähentäminen

Pohjoismaiden neuvoston kaikki kesäkokoukset järjestetään tänä vuonna etäyhteyksin. Kestävä Pohjola –valiokunnan oli tänä vuonna määrä pitää kaksipäiväinen kesäkokous Tampereella, mutta koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään etäyhteyksin maanantaina 22. kesäkuuta. Kokouksessa on esillä Tampereen kaupungin kestävä kaupunkisuunnittelu ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Valiokunta saa vieraakseen Kestävä Tampere 2030 -ohjelman ohjelmapäällikkö Laura Inhan. Inha esittelee valiokunnalle kestävää kaupunkisuunnittelua ja tavoitetta, jonka mukaan Tampere on hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. SITRAn johtava asiantuntija Nani Pajunen puhuu valiokunnan kokouksessa muutosprosessista lineaaritaloudesta kiertotalouteen ja Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala esittelee erityisesti Pirkanmaan alueen kiertotaloutta.

Lisäksi Kestävä Pohjola –valiokunta käsittelee jäsenehdotusta, joka liittyy uudisrakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Esillä on myös susikannan yhteishallintoon liittyvä yhteistyö Pohjoismaissa sekä maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain yhteistyöohjelman esittely vuosille 2021–2024. Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.).

Pohjoismaiden​ neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta tutustuu kesäkokouksessaan 22. kesäkuuta eri mekanismeihin, joiden avulla voidaan edistää reaaliaikaisen rahansiirtoon toteutumista Pohjoismaiden välillä.  Aloite reaaliaikaisesta pohjoismaisten tilien välisistä rahansiirroista on tullut alun alkaen Nuorten Pohjoismaiden neuvoston kautta. Reaaliaikaiset siirrot edesauttaisivat kaupankäyntiä ja yksinkertaistaisi maksamaista viiveettä Pohjoismaiden maiden välillä.

Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta on pitkään peräänkuuluttanut myös pohjoismaisen liikenneyhteistyön tiiviimpää koordinoimista. Sen tulevista suuntaviivoista tullaan käymään vuoropuhelua ministerineuvoston liikenneyhteistyötä käsittelevän työryhmän edustajien kanssa.

Kesäkokouksessaan valiokunta keskustelee myös koronakriisin aiheuttamista rajaesteistä ja niihin liittyvistä rajat ylittävistä vero-ongelmista. Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunnan kokouksen aiheita on lisäksi tulevaisuuden energia- ja liikenneyhteistyötä koskevien jäsenehdotusten ja kirjallisten kysymysten käsittelyt.  Kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.)​.

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteis​työjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa.