Unohtuuko sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävä työ?

Veikkauksen toiminnasta kertyvät valtionavustukset ovat keskeisin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen lähde. Avustuksia uhkaa Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan kolmanneksen leikkaus, mikä tarkoittaa 127 miljoonaa euroa. Leikkauksen perusteluna on Veikkauksen pelituottojen nopea pieneneminen. 

”Valtiovarainministeriön esitys on aiheesta tyrmistyttänyt järjestökentän toimijoita ja se on herättänyt laajasti huolta.” Ikonen toteaa ja jatkaa: ”Kyseiset järjestöt ovat merkittävä osa suomalaisen yhteiskunnan tukiverkkoa ja ne tekevät tärkeää työtä lasten, nuorten, iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien, pitkäaikaistyöttömien ja vammaisten ihmisten parissa. Traagista on, että kriisin lisättyä työttömyyttä, yksinäisyyttä, pidentyneitä hoitojonoja ja erilaisten päihde- ja mielenterveysongelmien kasvua, leikkaus osuu kaikista kipeimmin juuri näihin haavoittuneimmassa asemassa oleviin ihmisiin.”

Ikonen kiinnittää huomiota myös siihen, että jatkossa järjestöjen rahoitukselle huolta aiheuttaa myös sote-uudistus, jonka valmistelussa järjestöavustukset on sivuutettu. Järjestöjen toiminnasta on kunnolla huomioitu vain se palvelutuotanto, jota kunnat ja kuntayhtymät ostavat. Sen ohella kunnat avustavat tällä hetkellä laajasti järjestöjen tekemää korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä ja vertaistukea. Kun sen avustamista ei selkeästi ole määritelty sote-maakuntien tehtäväksi ja kun kunnilla ei - huolimatta niille jäävästä terveyden edistämistehtävästä - ole entisenlaista kannustinta tällaiseen järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän ja sosiaalista tukea täydentävän toiminnan avustamiseen, on olemassa riski julkisten avustusten leikkautumisesta tätäkin kautta.

Järjestöjen tekemää arvokasta työtä varjostaa akuutin veikkausvoittovarojen pienenemisen ja sote-uudistuksen ohella myös laajempi keskustelu Veikkauksen tulevaisuudesta. Ikonen korostaa, että kansalaisjärjestöjen toiminnan turvaamisesta on huolehdittava riippumatta ratkaisusta, johon asiassa päädytään. Julkisen rahoituksen ohella on syytä helpottaa myös järjestöjen omaa varainhankintaa, mutta se ei voi korvata nykyistä Veikkaus- ja julkisin varoin tehtyä avustamista, vaan sen rooli voi olla lähinnä täydentävä.

”Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ja sittemmin Veikkausvoittovaroista tulevat STEA-avustukset täydennettynä kuntien avustuksilla ovat luoneet Suomeen vahvan kansalaisjärjestötoiminnan ja sille melko vakaan rahoituspohjan. Kun tämä pohja nyt murenee, ei kansalaisjärjestöjen työtä saa päästää valumaan hukkaan. Siinä on varmasti tarvetta myös tehostamiselle ja uudelleenarvioinnille, mutta perusratkaisun on lähdettävä siitä, että järjestöjen tärkeä työ turvataan tarvittaessa budjettivaroin.” Ikonen päättää.

Tiedote 28.8.2020