Vankila ei sopeuta nuoria yhteiskuntaan - vakavissa tapauksissa ohjaus mielenterveyshoitoon varmistettava paremmin

Henkirikoksesta ja sen yrityksestä epäiltyjen alaikäisten määrässä on tapahtunut kuluneena vuonna selvää nousua ja ensi vuonna vankiloissa saattaa suorittaa tuomiotaan poikkeuksellisen suuri määrä alle 18-vuotiaita, joiden epäillään syyllistyneen useisiin törkeisiin väkivaltarikoksiin. Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen pitää tilastopiikkejä hätähuutoina, joihin on suhtauduttava vakavasti. 

”Alaikäisten tekemien rikosten taustalla on usein pitkäaikaisia päihde- ja mielenterveyden ongelmia, oppimisvaikeuksia sekä merkittäviä puutteita kasvuolosuhteissa, jotka ovat nyt kärjistyneet”, Ikonen sanoo.

Alaikäisiä vankeja on vuosittain vähän ja heitä on sijoitettu yksittäin eri vankiloihin eri puolelle Suomea. Viime päivinä niin rikosseuraamuslaitos kuin lapsiasiainvaltuutettu ovat ottaneet kantaa siihen, että vankila on väärä paikka alaikäiselle nuorelle.

”Vankeus on nuorelle viimesijainen vaihtoehto, jonka takana on oltava vakavia rikoksia. Yhä useampi alaikäinen palaa vankilaan uudelleen jo alaikäisenä ja integroituminen vankilaolosuhteisiin on merkittävä riski nuoren tulevaisuuden kannalta”, Ikonen lisää.

Erityistä huomiota on Ikosen mukaan kiinnitettävä niihin vakavista rikoksista epäiltyihin nuoriin, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan käräjäoikeus ei voi määrätä alle 18-vuotiasta vakavasta väkivaltarikoksesta epäiltyä mielentilatutkimusta varten rikosseuraamuslaitoksen ulkopuoliseen hoitolaitokseen. Näin ei voida toimia edes tilanteessa, jossa on ilmeistä, että epäilty on rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolisen mielenterveyshoidon tarpeessa eikä vankisairaalassa tarjottava hoito ole riittävää.

”Käytäntö, jossa epäilty on pakko siirtää ensin vankilaan ennen hoitoon pääsyä, on ongelmallinen niin turvallisuusviranomaisten kuin epäillynkin näkökulmasta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lainsäädäntö käytännössä pakottaa hoidosta päättävän henkilöstön toimimaan tällä tavalla asianmukaisen hoidon turvaamiseksi,” Ikonen sanoo.

Poliisilla ja rikosseuraamuslaitoksella on tilojen ja resurssien riittämättömyyden vuoksi vaikeuksia järjestää alle 18-vuotiaille epäillyille poliisi- ja tutkintavankeuslain mukaisia aikuisista tutkintavangeista erillisiä tiloja. Lisäksi vankiloissa, joissa on useita alle 18-vuotiaita tutkintavankeja jouduttu sijoittamaan samoihin tiloihin, on ilmennyt vakavia turvallisuusongelmia. Mielenterveysongelmista kärsiville epäillyille taas aiheutuu merkittävää haittaa siitä, ettei heidän etunsa mahdollisimman nopeasta hoitoon pääsystä toteudu.

”Mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten ensisijainen sijoituspaikka ei ole vankila, vaan hoitolaitos, jossa he saavat kunnollisen hoidon. Lainsäädäntömuutoksin on luotava selkeä prosessi, jolla korjataan nykytila siten, että mielenterveysongelmista kärsivä alle 18-vuotias vakavasta väkivaltarikoksesta epäilty voidaan tarvittaessa sijoittaa suoraan hoitolaitokseen siten, että turha vankilan kautta kiertäminen loppuu”, Ikonen päättää.

Ikonen on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen lainsäädäntötoimiin ryhtymiseksi sen mahdollistamiseksi, että alle 18-vuotias vakavasta väkivaltarikoksesta epäilty voitaisiin sijoittaa rikosseuraamuslaitoksen ulkopuoliseen hoitolaitokseen mielentilatutkimusta varten.

Verkkouutiset: https://www.verkkouutiset.fi/anna-kaisa-ikonen-vankila-ei-sopeuta-nuoria-yhteiskuntaan/#7a627900